Ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset
Ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset kuuluvat pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon ja myrkkypistiäisen (Aculeata) ryhmään. Pistiäisillä on tavallisesti kaksi paria kalvomaisia siipiä.
Ampiaiset
(Vespidae)
Kuningatar noin 25 mm, kuhnuri 20 mm ja työläinen 18 mm
Tuntomerkit
Ampiaisia on Suomessa yli 10 lajia. Yleistäen niillä on läpikuultavat siivet ja takaruumiissa poikkijuovat ja myrkkypistin.
Esiintyminen
Ampiaisiin kuuluu sekä yhdyskunta-ampiaisia että erakkoampiaisia.Yhdyskunta-ampiaiset tekevät pesänsä maan sisään, puuhun tai rakennukseen esimerkiksi ullakolle.
Yhdyskunnasta talvehtii vain kuningatar, minkä vuoksi ampiaiset eivät kerää hunajaa pesän talviravinnoksi. Ampiaisen pesä on yksivuotinen. Ampiaiskuningatar herää horroksesta keväällä ja lähtee hakemaan uutta pesäpaikkaa.
Kuningattaren aloittaa uuden pesän rakentamisen. Ampiainen perustaa pyöreän pesänsä usein räystään alle tai ullakolle katon rajaan. Ampiaisen pesä on paperimainen ja useimmiten harmaa. Rakennusaineena se käyttää puuainesta. Pesän sisälle kuningatar rakentaa kennoston, jossa se kasvattaa uusia jälkeläisiä. Munista kuoriutuvista toukista kehittyy työläisiä, jotka osallistuvat pesän rakentamiseen ja ravinnon hankintaan kuningattaren keskittyessä munintaan. Täysikokoisessa ampiaispesässä saattaa olla tuhansia yksilöitä.
Ampiaiset ruokkivat toukkiaan liharavinnolla, esimerkiksi hyönteistoukilla, tai raadonpalasilla. Aikuiset ampiaiset aterioivat kukkien medellä. loppukesällä ampiaiset kasvattavat koiraita ja kuningattaria erityiskennoissa. Näiden aikuistuttua yhteiskunta alkaa hajota. Työläiset käyttävät kaiken aikansa hedelmien ja muiden makeiden aineiden etsimiseen ja syömiseen, ja niitä etsiytyy makean perässä myös sisätiloihin. Työläiset ja koiraat kuolevat viimeistään lokakuussa.
Haitat
Ampiaiset käyttävät myrkkypiikkiään saaliin lamauttamiseen sekä puolustautumiseen. Ampiaisen pisto saattaa olla vaarallinen pikkulapselle, ampiaisallergiselle tai jos pisto osuu suun tai nielun alueelle. Pistoskohdassa on yleensä polttavaa kipua ja turvotusta. Ensiapuna voi käyttää kylmää haudetta, kortisonivoidetta tai kyypakkausta. Ampiaisallergisen on syytä hakeutua hoitoon.
Ennaltaehkäisy ja torjunta
Yksittäiset sisätiloihin eksyneet ampiaiset voi hävittää torjunta-aerosoleilla. Hankalassa paikassa olevaa pesää kannattaa ryhtyä tuhoamaan illalla, jolloin ampiaiset ovat lopettaneet lentonsa ja kerääntyneet sisälle pesään. Ryhdyttäessä tuhoamaan pesää tulee suojautua huolellisesti joka puolelta. Pesän voi leikata irti suoraan pussiin ja hävittää. Toinen vaihtoehto on sumuttaa pesä täyteen torjunta-aerosolia sen alaosassa sijaitsevasta suuaukosta. Siltä varalta, että kaikki asukkaat eivät olleet pesässä, uusitaan käsittely seuraavana iltana
Mehiläiset
(Anthophila)
Kuningatar noin16 – 20 mm, kuhnuri 15 – 16 mm ja työläinen 12 – 13 mm
Tuntomerkit
Tarhamehiläisen keskiruumis on tiheäkarvainen, takaruumiissa on ruskeita tai mustia poikkivöitä.
Esiintyminen
Tunnetuin mehiläislaji on tarhamehiläinen (Apis mellifera), joka elää parvissa ja esiintyy Suomessa tarhattuna. Tarhamehiläinen kuuluu niihin harvoihin hyönteisiin, jotka ihminen on kesyttänyt kotieläimeksi.
Mehiläisyhteiskunnan muodostavat yksi lisääntymiskykyinen kuningatar, lisääntymiskyvyttömät naaraat eli työmehiläiset, urospuoliset mehiläiset eli kuhnurit ja sikiöt.
Mehiläiset talvehtivat noin 10 000 – 15 000 yksilön yhteiskuntana. Heinäkuun puolivälissä parhaaseen satoaikaan pesässä voi olla 60 000 – 80 000 mehiläistä.
Haitat
Tarhamehiläinen pistää vain puolustaessaan pesäänsä. Pian pistämisen jälkeen hyönteinen kuolee.
Kimalaiset
(Bombus)
Aikuinen: noin 25 mm
Tuntomerkit
Kimalaisilla on karvainen, paksu ruumis. Osa lajeista on mustakarvaisia ja keltaraitaisia, osalla keskiruumis on punaruskea tai vaalean kellanharmaa.
Esiintyminen
Suomessa tavataan noin 30 kimalaislajia. Karvaisen ja paksun ulkomuodon vuoksi ne ovat erinomaisia pölyttäjiä. Kimalaisten ruokavalio koostuu medestä ja siitepölystä, ja ne valmistavat hunajaa omaksi ravinnokseen.
Kimalaiset pesivät maaonkaloissa, kantojen koloissa, lahoavassa puussa tai esimerkiksi seinärakenteissa. Kimalaisen pesä muistuttaa hieman harmaata kananmunakennostoa. Pesän yksilömäärä on enimmillään muutamia satoja. Vain kuningattaret talvehtivat.
Haitat
Kimalaiset voivat pistää ihmistä käteen otettaessa tai puolustaessaan pesäänsä. Kimalaisten myrkkypistimessä ei ole väkäsiä toisin kuin kesymehiläisellä, ja ne voivatkin pistää uhriaan useita kertoja. Pistos voi olla kivulias