Tuhatjalkaiset

(Myriapoda)

Juoksujalkaiset (Chilopoda) ja kaksoisjalkaiset (Diplopoda) kuuluvat tuhatjalkaisiin. Maaniveljalkaisilla on monia jalkapareja ja monia samankaltaisia perättäisiä jaokkeita. Aikuiset ja toukat ovat toistensa kaltaisia.

Juoksujalkaiset

(Chilopoda)

Aikuinen: jopa 30 mm

Tuntomerkit

Juoksujalkaiset ovat litteitä ja kussakin jaokkeessa on yksi raajapari.

juoksujalkainen_lev400px

Asuntojen läheisyydessä yleisin laji on jopa 30 mm pitkä ruskojuoksiainen (Lithobius forficatus), jolla on 15 raajaparia ja lyhyistä jaokkeista muodostuneet tuntosarvet. Ensimmäinen raajapari on muuntunut pään sivuille osoittaviksi, paksuiksi ja koukkumaisiksi leukaraajoiksi, joiden kärjessä olevaan kynteen tulee tiehyt myrkkyrauhasesta.

Esiintyminen

Juoksujalkaiset ovat petoniveljalkaisia, jotka ajoittain eksyvät kellareihin ja muihin kosteisiin tiloihin. Ne saalistavat mm. siiroja.

Eläimen iho läpäisee hyvin kosteutta ja juoksujalkaiset ovat alttiita kuivumiselle. Lajit ovat aktiivisia pääasiassa yöllä tai hämärän aikaan, jolloin ilmankosteus on korkea. Juoksujalkaiset viihtyvät maaperässä, lahoavassa kasviaineksessa tai kuorten raoissa.

Juoksujalkaiset sekoitetaan usein kaksoisjalkaisiin (Diplopoda), jotka kuitenkin ovat kasvinsyöjiä.

Haitat

Juksujalkaiset eivät tee mitään vahinkoa ja ovat pikemminkin hyötyeläimiä.

Kaksoisjalkaiset

(Diplopoda)

Aikuinen: 5 – 15 mm

Tuntomerkit

Kaksoisjalkaiset ovat liereitä ja kovapintaisia. Niillä on kaksi raajaparia ruumiin jokaisessa jaokkeessa, ja raajojen määrä voi vaihdella muutamasta kymmenestä yli sataan. Ensimmäinen raajapari on surkastunut koukkumaisiksi. Tuntosarvet ovat lyhyet ja muodostuvat kahdeksasta jaokkeesta.

Esiintyminen

Kaksoisjalkaiset liikkuvat suhteellisien hitaasti ja häirittäessä menevät kerälle. Kaksoisjalkaiset elävät kosteassa maaperässä tai karikkeen joukossa. Ne ovat lähinnä lahoavan kasvijätteen syöjiä.

Kaksoisjalkaisia esiintyy runsaslukuisina esim. komposteissa. Asuintiloihin niitä voi tulla ruukkukasvien mukana tai käytettäessä kompostimultaa kukkamultana. Kosteutta suosivina kaksoisjalkaiset yleensä pysyvät kukkaruukussa, mutta joskus ne saattavat tipahtaa myös lattialle. Kukkaruukusta voi löytyä esim. pienikokoinen, 5-15 mm pitkä Nemasoma varicorne.

Haitat

Kaksoisjalkaisista ei ole mitään haittaa ja eksyneet yksilöt voi palauttaa takaisin kukkaruukkuun tai päästää pihalle.